Budapest osa2

Flunssa – mikä ihana tekosyy!

Olen onnistunut nappaamaan jonkun pöpön jostain ja sairastan nyt flunssaa ilman kuumetta. Ja koska kipeänä ei saa tehdä mitään stressaavaa tai raskasta niin voinkin hyvillä mielin laittaa nämä loput reissukuvat tänne.

Alla on Széchenyi-kylpylästä pari kuvaa. Tämä oli ehkä reissun kohokohta. Budapestissä on kaksi hienoa kylpylää, tämä ja Geller, joista Geller on kuulemma enemmän turisteille. Siksi päädyimme menemään tähän, jota en osaa lausua. 

Kuumien lähteiden päälle rakennettu kylpylä oli todella upea. Sisällä oli monta saunaa ja eri kokoista allasta ja ulkona muutama iso allas, joissa oli vesihieronnat ja keskellä "villivirta". Toki aluksi ihmetystä herätti kun missään ei ollut englanninkielisiä kylttejä, henkilökunta hädin tuskin puhui englantia, suihkut olivat altaiden kanssa samassa tilassa ja pukuhuoneista suihkuihin pääsy vaati pihan ylittämistä uikkareissa (ulkolämpötila oli nollan tuntumassa). Ulkoallas, mikä oli ehdoton lempparini, oli 34 asteista mikä ulkoilmaan verrattuna tuntui todella lämpimältä. Heti kun nousi vedestä niin alkoi tietysti palella. Ehkä siksi viihdyttiinkin kyseisessä altaassa puolitoista tuntia..

 

Sitten kuuluisa Esceri-kirpputori. Luin ennen reissua netistä kuinka se on maailman kuulu ja kuinka sieltä voi löytää antiikkia ja muita aarteita. En ollut ottanut huomioon, että tämä päti kirpputoriin kesäsesonkina! K:n kanssa hyppäsimme paikalliseen bussiin ja ajoimme kaupungin laidalle valmistautuneena monen tunnin shoppailuun (minä innoissani,  K vähän vähemmän innoissaan..). Paikalle päästyämme älysimme, että vuodenaika oli todella väärä. Siellä oli nytkin kaikkea hienoa niin kuin kuvasta saattaa erottaa: tykkejä, megafoneja, isoja linnunhäkkejä, suihkulähteitä jne. Ne vaan ei oikein olisi mahtunut matkalaukkuun. Kirpparialuea oli valtava ja hyvin järjestetty, mutta lähes tyhjä. Toppatakissa hytiseviä sissimyyjiä oli muutamia siellä täällä. Tuotteita ei ollut hinnoiteltu ja minä kameralaukkuni ja kamerani kanssa emme ehkä saaneet myyjiltä niitä parhaita tarjouksia.. Ostin vanhoja valokuvia askartelua varten, eli tyhjin käsin en joutnut lähtemään. Monen tunnin shoppailusuunnitelmat vaihtuivat alle puolen tunnin hämmentyneeseen kiertelyyn. Voin kuitenkin sieluni silmin nähdä Escerin kesällä ja se on jo tarpeeksi hyvä syy tulla Budapestiin uudelleen. Ja silloin ei yksi päivä riiä.

Budapestissä oli ihania putiikkeja<3

Tunnistatko mistä kulmassa oleva torni on tehty?;)

Lintukuvat ovat kylpylän läheisestä puistosta, jossa oli myös kuumalähde.

Mitähän jännää siellä näkyi..

Hero Squarelle saapuminen. Kuvalle tapahtui iPhoton ja Bloggerin välillä jotain..

Upea Hero Square.

Ja sitten ihka ensimmäiset pimeäkuvani! Yksijalkaisella otettuja. Onneksi minulla oli henkilökohtainen avustaja mukana..<3 Nämä otettiin perjantai-iltana ja uskomatonta oli että klo 22 aikoihin kaupungissa ei näkynyt juuri ketään!! Oliko ilta vielä liian nuori vai oliko juhlat jossain keskustan ulkopuolella? Sitä pohdimme simpukkapastan ja viinin äärellä;)

Tässä viimeisessä halusin autojen ajovaloista tuommoisia viivoja ja kamera pitkän valoitusajan vuoksi kamera pääsi vähän heilumaan. Note to self: Tällainen kuva vaatii tukevan alustan/kolmijalan.

Kotimatkalla Budapestin lentokentällä oli lievä pommiuhka. Paikalla oli koira, palomiehiä, poliiseja ja pommiryhmä, mutta tilanne meni ohi aika pian – onneksi. Muutoin koin kyllä oloni turvalliseksi reissun ajan, vaikka olin vähän muuta kuvitellut. 

Kauniin arkkitehtuurin, laajan tarjonnan ja halpojen hintojen vuoksi voin suositella Budapestiä kaikille herkkusuille, nautiskelijoille ja shoppaholikeille! Ja moiseen seuraan ilmoittaudun mielelläni mukaan!

Harmaa Budapest

Hei vaan pitkästä aikaa! Kauhee turbulenssi ollut nyt menossa ja ainoa asia mitä oisin halunnut tehdä niin on jäänyt kiireen ja pakollisten asioiden keskellä sitten tekemättä. Mutta nyt. 

Budapestistä alkaa olemaan jo hetki, mutta se oli niin ihana reissu, että siitä voi ihan hyvin kertoa näin jälkikäteenkin! 

Koko reissuhan oli siis joululahja minulta K:lle. Liput sai niin halvalla, ettei voinut olla ostamatta Neljä yötä kolmen tähden hotellissa aamiaisella plus lennot oli yhteensä 130e/hlö! Ja kun kumpikaan ei ollut ennen käynyt Budapestissä ja koska siitä on kuullut niin paljon ihanaa niin olihan sinne päästävä. Jos haluat löytää halpoja matkoja niin suosittelen tykkäämään Lentodiilit sivusta naamakirjassa. Silloin nuo älyttömän halvat tarjoukset tulee suoraan seinällesi! Jos ei oo facebookia niin voit käydä katsomassa tarjouksia Lentodiilit nettisivuillakin. Siellä on välillä matkoja Phuketiin ja Meksikoon alle 400e. Välillä on pelkkiä lentoja, välillä on matkoja joihin kuuluu myös hotelli. 

Mutta takaisin meidän Budapestin reissuun.

Lento lähti Pirkkalan lentoasemalta kakkosterminaalista. Se oli itsessään kyllä jo melkoinen elämys.. Hetken joutui jo miettimään, että mihinhän me ollaan menossa ja alkoi mietityttämään, että olisiko toiset sata euroa ollut sittenkään niin paljoa. Kaikki stereotypiat mitä oli mielessä Itä Blockin maita kohtaan toteutui jo ennen koneeseen pääsyä. Kertoisin siitä lisää, mutta en oikein keksi sanoja, niin karu se oli. Mutta kyllähän sieltäkin reissuun pääsi.

Lensimme Ryanairilla, joka myös oli erilainen kokemus. Oikein mainio kylläkin hintaansa nähden. Nousun ja laskun ajaksi koko koneesta sammutettiin valot ja kun siihen lisätään kauhea pauke ja ryske mikä koneesta kuului niin en voi kyllä suositella lentokammoisille. Matkan aikana sai ostaa ruokaa muroista aina lämpimiin aterioihin suht edullisesti. Lisäksi olisi saanut ostaa taxfreetuotteita sekä arpoja, joilla olisi voinut voittaa miljoonia tai autoja tai jotain. Kahdella eurolla olisi saanut kaksi arpaa ja vitosella kymmenen. Ne jäi kyllä ostamatta. Henkilökuntakaan ei hymyillyt ihan yhtä leveästi kuin esim Finnairilla, mutta ymmärtäähän sen. Kaiken kaikkiaan lento meni oikein mukavasti nukkuen.

Budapestin kenttä oli todella siisti ja aivan eri maailmasta kuin lähtöterminaalimme. Ostimme kätevät airport shuttle edestakaiskuljetukset lentokentän ja hotellin välille. Ihastuin kaupunkiin ja sen ilmeeseen jo matkalla hotellille. Pienehkö City Ring hotellimme oli todella hyvällä paikalla (aivan ostoskeskus West Endin vieressä) ja siellä oli hyvin ystävällinen henkilökunta. 

Ensimmäinen päivä oli harmaa ja lumisateinen, mutta se ei meidän tahtia haitannut. Kävimme Budan puolella ihailemassa maisemia ja matkalla ihastelimme Tonavaa ja sen ylittävää siltaa. Takaisin tulimme toisen sillan yli ja kävimme paikallisessa marketissa, joka siisteydellään ja järjestyksellään ylitti kaikki odotukseni. Jostain kumman syystä päädyimme iltapäivästä evästämään Hootersiin! Ruoka oli hyvää ja tarjoilija kerrassaan ihana. 

Kävelyä tuli todella paljon ja K:n varoituksista huolimatta sain itselleni pohkeet TODELLA jumiin jo ensimmäisenä päivänä! Ja en pidä itseäni kuitenkaan ihan rapakuntoisena.. Asiaahan ei tietenkään auttanut seuraavan kahden päivän vielä pidemmät tassuttelut, mutta se oli sen arvoista:) 

Niin kuin edellisessä postauksessa jo sanoin parasta reissussa oli se, että pystyi hyvällä omalla tunnolla sulkeutumaan hotellihuoneen lämpöön ja ottamaan päikkärit. Tarjonnan ja halpojen hintojen vuoksi pystyi myös pysähtymään hetken mielijohteesta ihanan näköiseen katukahvilaan ja tilaamaan Baileys-kahvin ja kalliin näköisen leivoksen, tai syömään hienossa ravintolassa ja tilaamaan ruuan kanssa viinä. Ja lisäksi vielä koki, että siihen kaikkeen on varaa.

Ostin lentokentältä kirjan, jossa piti olla 9 tarinaa. Sain ekan luettua ja sen jälkeen en ole kirjaan koskenut, niin unettava se oli. Kirjailija oli saanut kirjallisuuden Nobelin palkinnon.. Silti.

Harmaata oli, mutta silti todella kaunista!

Ehkä kaiken harmauden keskellä kirkas vihreä konepelti vesipisaroineen erottui edukseen:D

Budapestissä oli upeita patsaita. Hero Squarelle myös, siitä kuvia ensi postauksessa.

Budapestin suurin nähtävyys: märkä höyhen!:D

Minulle selvisi vasta jälkeen päin, että olin kuvassa miss Hooters 2012 kanssa. Muutoin olisi saattanu jäädä kuva ottamatta.. :)

Meidän tarjoilija oli kyllä superihana, se ihastui minun silmiin (katso sydän ja silmä). Ja tuo hymyilevä lumipilvi, kukka, monta sydäntä – kuka voisi olla ilahtumatta tällaisesta kuitista? Tämä menee lyhentämättömänä mun uudenvuoden ihanat-hetket-laatikkoon! (Kuinka rikas olo voi tulla kun ruokailun loppusumma on 4970 mitä tahansa!)

Tuollainen rakennuksien vinous voisi varmaan olla suuri virhe valokuvauspiireissä, mutta minusta se on ainakin toistaiseksi vielä aika hauska.

Tässä onkin meidän ainoa yhteiskuva koko reissulta.

Europa-kahvila näytti ihanalta ulospäin ja leivokset olivat upean näköisiä, mutta henkilökunta ei oikein puhunut englantia ja se ehkä näyttäytyi meille vähän töykeytenä. 

Taustalla oleva pari on hienosti sensuroitu kuvasta!

Hotellin aamiaishuone oli todella viihtyisä ja aamiaisestakin sai mahansa täyteen. Vaihtoehtoja oli vähän, mutta sekin vähä oli laadukasta.

Seuraavassa postauskessa luvassa matkan toinen puolisko sekä reissun ehdoton kohokohta: Szechenyi-kylpylä. Niin ja tietenkin seikkailu kaupungin laidalle Esceri-kirpputorill, joka oli melkoinen yllätys. Ja höyryävä ankkalampi! Vitsi, parhaat palat on vielä tulossa! Lupaan, että seuraava postaus ilmestyy nopeampaa kuin edeltäjänsä.

Ps. Kuka ei haluaisi puhua tuollaiseen pinkkiin luuriin!

Pss. Super ihanaa ystävänpäivää jokaiselle!

Where did all the colors go?

 

Terveiset Budapestistä! Yksi ihana lumen, leivosten ja sopivan suuruisten hintalappujen täyteinen loma on taas takana. Oikeastaan ei voi sanoa taas, sillä tämä oli ensimmäinen laatuaan. Yleensä kaikki lomat ja ulkomaanmatkat tulee tehtyä kesällä kun on lämmintä ja joka paikassa vihertää. Vaikka Budapestikin on varmaan parhaimmillaan kesällä niin reissu oli mahtava ja kaupunki oli lumisenakin kaunis. Ja niinhän se on, että vaihtelu virkistää. 

Ensimmäisenä aamuna hotellihuoneesta ja aamupalalta kömmittyämme huomasimme ikäväksemme, että ulkona tulee lunta vaakatasossa. Vaikka se vähän meitä lomalaisia hämmensikin, emme antaneet sen häiritä vaan reippaasti tarvoimme tutkimaan kaupunkia. Ja pakko myöntää, että joka puolelta löytyvät pienet katukuppilat, alhaiset hinnat ja mielettömän kaunis arkkitehtuuri lumosivat minut pakkasesta huolimatta. Ensimmäisenä iltana olin jo täysin vakuuttunut siitä, että tänne on tultava takaisin. Seuraavan kerran kylläkin kesällä.

Parasta rantalomailuun verrattuna oli mielestäni se, että oli lupa myös levätä. Kun aamupäivän kävelee nolla-asteessa ja lopulta käy syömässä jotain, niin sitten voi hyvällä omalla tunnolla vetäytyä hotellin lämpöiseen, kotoisaan huoneeseen ruokalevolle ja keräämään voimia ennen illan rientoja. Kun ulkona on lämmintä kellon ympäri, niin kuin rantalomakohteissa yleensä on, niin jokin pieni ääni pään sisällä pakottaa väsymyksestä huolimatta nauttimaan lämmöstä ulkosella aamusta iltaan ja lepo voi jäädä vähemmälle.

 Toisena iltana olin kaiken sen kiertelyn jälkeen niin puhki, että kaaduin sänkyyn heti kahdeksan jälkeen ja sainkin ihanat 12 tunnin kauneusunet. Ja vaikka sain pohkeet todella jumiin jo ensimmäisenä päivänä, koin reissun silti enemmän levon kuin rasituksen kannalta.

Mutta Budapestistä, kuumalähdekylpylästä, paikallisesta "kirpputorista" ja lentokentän pommiuhasta tulette kuulemaan vielä lisää, kunhan saan ajatukseni kasaan ja kuvat koneelle. Sitä odotellessa pungen tähän väliin supisuomalaisia talvimaisemia Hämeenlinnasta, jotka ovat odottaneet koneella vuoroaan.

Kuvassa ei suinkaan ole puu, vaan keinun metallitanko:)

Tätä kuvatessani kokeilin Scott Kelbyn ohjetta "kokeile erikoisia kuvakulmia" ja laitoin kameran oksan alle kameran linssi kohti taivasta. Ei taatusti näin zoomattuna jokapäiväinen näky. Sininen taivas on ihana ja kuvaan tuli aika paljon ulottuvuutta.

 

Tässä on taas menty maassa kamera suunnattuna taivaisiin. Ihan hauska tämäkin.

 

Näitä paria viimeistä kuvaa ottaessani opin taas jotain uutta. Ensimäisessä on kuva oksasta, ei sinänsä mikään master piece, mutta laitoin sen tähän koska se auttoi minua ymmärtämään miten tärkeä valkotasapainon säätö on. Ihmettelin, että miksi kuvat ovat kaikki niin kauhean sinisiä, kunnes vaihdoin valkotasapainon päivävalosta varjoon ja tadaa, heti väri oli paljon paljon luonnollisempi ja kauniimpi.

Alemmissa halusin jälleen kokeilla silkkivettä. Päätin käyttää kameran puoliautomaattiohjelmaa, jossa saan valita valoitusajan ja kamera valitsee kaiken muun. Tarvitsin pidemmän valoitusajan, jotta vesi kerkiää virrata ja kuvasta tulee tuollainen silkkinen. Automaatti vaan ei pystynytkään tähän lumiseen ympäristöön vaan teki kuvasta yhden ison valkoisen ylivaloitusläjäyksen, jossa kaikki muutkin yksityiskohdat katoavat. Alla on kuva jonka olen kuvannut manuaalilla, eli olen itse säätänyt kaikki asetukset. Ei sekään täydellinen ole, mutta tässä vaiheessa alkoivat sormet olemaan jo niin jäässä, että otin jälkimmäisen kuvan ainoastaan auttaakseni itseäni ymmärtämään miksi on tärkeää opetella kuvaamaan manuaalilla, eikä luottaa sokeasti vain automaatteihin.

 



Ensi kerralla siis Budapestiä luvassa:) Siihen saakka näkemiin!