torstai 13. elokuuta 2015

Malliurani huippuhetket

Sain tiistaina hauskan viestin Facebookiin kaverilta. "Me ollaan tässä poikaystävän kanssa mietitty, että ootko sä tässä?" ja liitteenä oli alla oleva kuva. No hitto vieköön! Siinähän on kuin onkin oma naama komeasti muutaman metrin mittaisena lakanana johonkin seinään ripustettuna! Tuli ehkä hieman puskista, mutta aika hauska ylläri! :D Jos olisin tuosta itse ajanut tietämättömänä ohi niin olisin varmaan ajanu lyhtypylvääseen - tai sitten en ois ees huomannu ympäristössä mitään suht tutun näköistä kohtaa..



Kuva otettiin mun Iltalehden matkablogia varten ennen kuin lähdin reissuun. Suomen latu on ostanut sen kuvaajalta ja sama kuva on ollut kerran heidän lehdessään ja nyt näyttää olevan myös verkossa etusivulla. Kun Teemu-kuvaajani kysyi, että saako hän myydä näitä kuvia, niin naureskelin, että tietysti ja että odotan mun kuvan päätyvän vähintäänkin Empire State Buildingin kylkeen. Ja pakko myöntää, että tämä on paljon lähempänä sitä, kuin olisin koskaan osannut kuvitella. :D Toisesta kuvaussessiosta on jo ollut vähän puhetta ja katsotaan minne ne päätyy! Tässä ainakin on vielä ihan inhimillinen teksti, jolle mielelläni annan kasvoni. Täytyy varmaan pyytää tuo lakana itelle, kun se jää tarpeettomaksi. Kui hienoa olisi seinän kokoinen omakuva? 



Ja hei, jos kävelet kyseisen mainoksen ohi Pasilassa ja näet, että siihen on piirretty viikset, niin älä kerro siitä mulle... Saatan ottaa sen henkilökohtaisena kritiikkinä mua ja mun semi lyhytviiksistä lookia kohtaan. 

Toivottavasti siellä on kaikki hyvin, täällä on myös! Kiire on, mutta kun mietin, että mistä voisin luopua, niin en mistään! Eli kivojen asioiden äärellä ollaan. Tänäänkin olin sijaistamassa joogatuntia ja oli taas tosi kivaa. Enää ei jännitäkään samalla tavalla kuin ensimmäisillä kerroilla ja uskaltaa jo tuoda sitä omaa juttuakin enemmän esiin (ja kerkeääkin, kun alkaa pikkuhiljaa hahmottumaan oikea ja vasen, käsi ja jalka jne..). Tänään puhuin ajatuksista ja vähän tarkkailtiin mitä kunkin oman pään sisässä liikkuu. Oon saanu jo muutamana kertana palautetta, että mun tunnit on vähän erilaisia -  myös liikkeiltään. Niissä kuulemma pääsee kokeileen uusiakin juttuja, eikä aina oo niitä samoja perinteisiä. Niin haluan sen olevankin ja liikunnan lisäksi haluan, että mun tunneilla herää ajatuksia ja siksi niihin kuuluukin myös pieni määrä mun höpötystä liikkeiden lomassa. 

Tänään joogatunnin jälkeen käytiin koiran kanssa lenkillä ja aurinko paistoi ihanasti yhdellä tiellä suoraan meitä kohti. Tiedättekö kun ei näe kuin tien laidoista ääriviivat ja muuten pelkkää valoa. Siltä varmaan näyttää se, kun kuolemankielissä käyneet ihmiset kertovat nähneensä valoa tunnelin päässä. Mä olin jotenkin taas niin täynnä iloa, onnea ja kiitollisuutta, että melkein lähdin mikkihiirihypyillä jatkamaan matkaani. Se jäi monen asian summana kuitenkin vielä tekemättä, mutta oon aika varma, että se on se tapa jolla sitten joskus lähestyn taivaan portteja - koska silloin ymmärtääkseni myös tuntuu juuri tuolta. 

Tänään myös selkeni vähän lisää syksyn kuviot ja jotenkin on tosi kevyt ja hyvä olo ja sellainen tunne, että olen ihan oikealla tiellä. Pienet asiat ilahduttaa, kuten sain tänään tietää, että saan Jyväskylän asuntooni varastokopin, pienen kun minkä, enkä mä edes tiedä mitä sinne laitan, mutta kuinka iloiseksi siitäkin voi tulla! Se on kuulkaas niin kuten yhdessä lainauksessa jossain oli; Jos antaisit lahjan, ja vastaanottaja ei arvostaisi sitä, niin antaisitko hänelle enää toista? Miksi siis meillekään annettaisiin enempää, jos ei osata olla kiitollisia siitä mitä jo on. Joten ollaanhan kiitollisia vaikkapa siitä, että viikonloppu on jo käsillä ja Suomen taivaalla on joku outo valoilmiö! 

Ihanaa viikonlopun odotusta ihanat! <3



8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Haha eikö!!:D Pitäisköhän tässä jo omaa tv-ohjelmaa alkaa miettiin... ;) Kyllähän näillä saavutuksilla pitäis jo vähintään Hollywoodiin päästä! 8) :D

      Poista
  2. OMG!!!!! Ei sitä jokaisen kuvaa noin isona rakennuksen kyljessä näekään!
    Mutta kelpaa kattella! ♥ Ihana julkkis!!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha no ei mut en ois kyllä ihan ekana omaa naamaa uskonu näkeväni nuin :D Kiitos Liisa <3 Pitääköhän tässä nyt ihan alkaa miettimään uran vaihtoa... Jos ostasin oikein korkeat korot niin menisköhän läpi... Ei sentäs, kyllä tähän on hyvä päättää tämä malliura, pääsin jo paljon pidemmälle kuin ikinä osasin edes toivoa! :D

      Poista
  3. haastoin sut Liebster Award-haasteeseen, säännöt ja kysymykset mun blogissa :)
    http://nykyajannuori.blogspot.fi/2015/08/liebster-award-haaste.html

    VastaaPoista
  4. Voi mun täyty heti kaivaa sun blogi esiin! Ja mikä hauskinta: olin suomen ladulla alkuvuoden töissä ja useamman kerran näin tän kuvan. :)

    Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha kääk :D Joo se oli mukavasti esillä vissii useammassa paikassa! Täällä Jyväskylän yliopistollakin se oli ilmotustaulun kokoisena :D

      Poista

Kiitos kaunis kommentista! <3