Viikko onkin jo pitkällä enkä ole kerkinnyt kirjoittamaan mitään. Joten aloitetaan siis tärkeimmästä:
Mistä tietää, että on kevät? Ensimmäinen napapaita käveli tänään vastaan ULKONA! Onhan siellä tosi kaunista ja aika lämmintä, varsinkin auringossa, mutta eiks hihaton napapaita oo jo vähän liioteltua teidän muidenkin mielestä? Itsekin luovuin tänään kyllä jo hanskoista, mutta takin vetoketju pysyi vielä tiukasti kiinni! No se napapaidasta.
Mulla on joku ihan ihme lonkkavika ollut pari päivää. En ymmärrä mistä se on tullut ja mikä se on edes mihin sattuu, mutta en pysty kävelemään normaalisti, koska jalka ei kestä painoa kovinkaan hyvin. Aattelin nyt lepuuttaa sitä vielä pari päivää, mut jos ei sitten mene ohi niin varmaan täytyy käydä näyttämässä jossain. Muita jalkauutisia: huomenna menen hierotuttaan penikat auki! Olen kuullut, että se toimenpide saa isonkin miehen itkemään. Jotenkin mietin, että no eihän se nyt voi niin paljon sattua, mutta toisaalta pelkään kuollakseni huomista:D Voin sitten kertoa miten kävi, saiko hieroja minut kyyneliin vai ei. Penikat kipetyi viime kesänä puolimaratonin jälkeen ja vasen varsinkin on siitä asti vihotellut. Riittää, että ottaa juoksuaskelia liikennevaloissa niin se päättää jo muistuttaa olemassa olostaan.
Näistä päästäänkiin sujuvasti siihen, ettei urheilu kertakaikkiaan kannata. Lapsena olin kyllä aktiivinen ja leikin paljon pihaleikkejä jne mutta harrastin ainoastaan pari kertaa viikossa milloin mitäkin. Ei ollut mitään vaivoja! Kun taas luokkakavereillani, jotka hiihtivät tai tanssivat kilpaa ja reenasivat monta kertaa viikossa, oli milloin mikäkin paikka hajalla ja osa oli leikattu jo ennen kuin päästiin rippikoulusta. Nyt parikymppisenä (aina saa pyöristää..) olen jäänyt urheiluun koukkuun ja voin kertoa, että ei ole ollut näin paljon vaivoja ikinä ennen! Koko ajan on joku paikka kireällä, ylirasittunut tai muuten vain särkee. Ongelmahan on nyt vaan se, että ei tätä itsensä rikkomista enää voi lopettaakaan, koska siitä tulee muutoin niin hyvä olo! Ne endorfiinit ja muut tiedättehän.
Itämainen tanssi vaatii niin hyvää keskittymistä ja kehonhallintaa, ettei siellä paljon mietitä huolia tai murheita. Tankotanssi taas on lajina yksi iso onnistumisen elämys, nimittäin joka kerta oppii jotain uutta ja aina kokee onnistuvansa jossain. Esimerkiksi se tunne, kun alkutunnista katsoo ohjaajan tekevän jotain päättömän hienoa ja lopputunnista teet sen perässä! Tai se, kun olet jotain asiaa yrittänyt jo kuukausia ja sitten yhtäkkiä se onnistuukin. Voi sitä itsetyytyväisyyden määrää! Lenkkeilynkin aion alottaa taas heti kun jalat sen sallii. Viime kesänä puolimaratonia varten reenatessa nimittäin löysin siitä sellaisen terapiavälineen, ettei paremmasta väliä. Joskus 4 kilometrin kohdalla tuli sellainen flow mistä aina puhutaan. Sellainen tunne, että voisi juosta vaikka maailman tappiin asti. Voin kertoa, että puolimaratonin aikana sellaiset ajatukset olivat kyllä kadonneet tuhkana tuuleen noin 15 kilometrin kohdalla. :D Onneksi joka lenkillä ei tarvi vetää sitä 21 kilometriä.
Itämainen loppuu kahden viikon päästä, ja kesällä varmaan korvaan sen taas ratsastuksella. Tankotanssitunnitkin loppuu muutaman viikon sisällä, mutta ostin oman tangon, joten sitä voin jatkaa omatoimisesti. Viime kesän olin tankoilematta ja totesin, että never again. En kyllä tiedä miten tämän asian hoidan sitten siellä Aasiassa. Täytyy varmaan alkaa kiipeileen johonkin katupylväisiin kun kukaan ei ole katsomassa..
Oho, tulipas pitkä postaus. Minun ei pitänyt ollenkaan puhua urheiluvammoista tai käännyttää ketään urheilusta vaan esitellä mun askartelupaskartelut, mutta minulta puuttuu yksi kuva. Siksipä sen sijaan esittelen tämän viikon kynsihommat ja jätän hopea-askartelut loppuviikolle.
Ajattelin, että joitain voisi kiinnostaa tällaisten printtikynsien väkertäminen. Tätä varten tarvitset ainakin pohjavärilakan, jotain alkoholipitoista liuotinta, sanomalehden ja mieluiten pääly -ja alulakan. Myös halutessasi voit käyttää jotain toista sävyä esim. nimettömissä. Itse suunnittelin nimettömistä harmaat, mutta lakka olikin näköjään violetti..
Hain itselleni liuottimeksi tuon minikoskenkorvapullon alkosta. Sain myyjältä ja edellä olevalta asiakkaalta kommenttia kuinka minulla oli rajut juhlat tulossa ja kuinka tuolla juhlisi jo viikon. Sitten kerroin mihin olin sitä käyttämässä. Edellä oleva asiakas vaikeni täysin ja myyjä totesi, että moni suomalainen mies itkisi verta ja kyyneliä jos kuulisivat tämän. Totesin, että niinpä, ei auta huudella! Kauneuden nimissä voimme kuitenkin suomalaismiehiltä salaa käyttää tätä riemulitkua omiin tarkoituksiimme. Näin se toimii:
1. Levitä alulakka ja anna kuivua.
2. Levitä haluamasi pohjaväri (esimerkiksi harmaa, valkoinen tai mieluiten jokin muu vaalea väri) ja anna kuivua. Tärkeää on, että lakka on täysin kuiva, mieluiten vaikka yön yli kuivunut, sillä muutoin tekstinsiirtovaihe voi pilata koko homman.
3. Leikkaa lehdestä kynnen kokoisia suikaleita.
4. Liota suikaleita alkoholissa (älä käytä kynsilakanpoistoainetta:D ) noin 10-20s.
5. Nosta suikale kynnelle haluamasi teksti kynteen päin, painele sitä kynttä vasten ja odota hetki.
6. Poista suikale varovasti ja tee sama kaikille kynsille.
7. Halutessasi värjää esimerkiksi nimetön toisella värillä tai lisää tekstin päälle kynsitarra.
8. Levitä päälylakka ja tadaa, olet valmis!
Mistä tietää, että on kevät? Ensimmäinen napapaita käveli tänään vastaan ULKONA! Onhan siellä tosi kaunista ja aika lämmintä, varsinkin auringossa, mutta eiks hihaton napapaita oo jo vähän liioteltua teidän muidenkin mielestä? Itsekin luovuin tänään kyllä jo hanskoista, mutta takin vetoketju pysyi vielä tiukasti kiinni! No se napapaidasta.
Mulla on joku ihan ihme lonkkavika ollut pari päivää. En ymmärrä mistä se on tullut ja mikä se on edes mihin sattuu, mutta en pysty kävelemään normaalisti, koska jalka ei kestä painoa kovinkaan hyvin. Aattelin nyt lepuuttaa sitä vielä pari päivää, mut jos ei sitten mene ohi niin varmaan täytyy käydä näyttämässä jossain. Muita jalkauutisia: huomenna menen hierotuttaan penikat auki! Olen kuullut, että se toimenpide saa isonkin miehen itkemään. Jotenkin mietin, että no eihän se nyt voi niin paljon sattua, mutta toisaalta pelkään kuollakseni huomista:D Voin sitten kertoa miten kävi, saiko hieroja minut kyyneliin vai ei. Penikat kipetyi viime kesänä puolimaratonin jälkeen ja vasen varsinkin on siitä asti vihotellut. Riittää, että ottaa juoksuaskelia liikennevaloissa niin se päättää jo muistuttaa olemassa olostaan.
Näistä päästäänkiin sujuvasti siihen, ettei urheilu kertakaikkiaan kannata. Lapsena olin kyllä aktiivinen ja leikin paljon pihaleikkejä jne mutta harrastin ainoastaan pari kertaa viikossa milloin mitäkin. Ei ollut mitään vaivoja! Kun taas luokkakavereillani, jotka hiihtivät tai tanssivat kilpaa ja reenasivat monta kertaa viikossa, oli milloin mikäkin paikka hajalla ja osa oli leikattu jo ennen kuin päästiin rippikoulusta. Nyt parikymppisenä (aina saa pyöristää..) olen jäänyt urheiluun koukkuun ja voin kertoa, että ei ole ollut näin paljon vaivoja ikinä ennen! Koko ajan on joku paikka kireällä, ylirasittunut tai muuten vain särkee. Ongelmahan on nyt vaan se, että ei tätä itsensä rikkomista enää voi lopettaakaan, koska siitä tulee muutoin niin hyvä olo! Ne endorfiinit ja muut tiedättehän.
Itämainen tanssi vaatii niin hyvää keskittymistä ja kehonhallintaa, ettei siellä paljon mietitä huolia tai murheita. Tankotanssi taas on lajina yksi iso onnistumisen elämys, nimittäin joka kerta oppii jotain uutta ja aina kokee onnistuvansa jossain. Esimerkiksi se tunne, kun alkutunnista katsoo ohjaajan tekevän jotain päättömän hienoa ja lopputunnista teet sen perässä! Tai se, kun olet jotain asiaa yrittänyt jo kuukausia ja sitten yhtäkkiä se onnistuukin. Voi sitä itsetyytyväisyyden määrää! Lenkkeilynkin aion alottaa taas heti kun jalat sen sallii. Viime kesänä puolimaratonia varten reenatessa nimittäin löysin siitä sellaisen terapiavälineen, ettei paremmasta väliä. Joskus 4 kilometrin kohdalla tuli sellainen flow mistä aina puhutaan. Sellainen tunne, että voisi juosta vaikka maailman tappiin asti. Voin kertoa, että puolimaratonin aikana sellaiset ajatukset olivat kyllä kadonneet tuhkana tuuleen noin 15 kilometrin kohdalla. :D Onneksi joka lenkillä ei tarvi vetää sitä 21 kilometriä.
Itämainen loppuu kahden viikon päästä, ja kesällä varmaan korvaan sen taas ratsastuksella. Tankotanssitunnitkin loppuu muutaman viikon sisällä, mutta ostin oman tangon, joten sitä voin jatkaa omatoimisesti. Viime kesän olin tankoilematta ja totesin, että never again. En kyllä tiedä miten tämän asian hoidan sitten siellä Aasiassa. Täytyy varmaan alkaa kiipeileen johonkin katupylväisiin kun kukaan ei ole katsomassa..
Oho, tulipas pitkä postaus. Minun ei pitänyt ollenkaan puhua urheiluvammoista tai käännyttää ketään urheilusta vaan esitellä mun askartelupaskartelut, mutta minulta puuttuu yksi kuva. Siksipä sen sijaan esittelen tämän viikon kynsihommat ja jätän hopea-askartelut loppuviikolle.
Ajattelin, että joitain voisi kiinnostaa tällaisten printtikynsien väkertäminen. Tätä varten tarvitset ainakin pohjavärilakan, jotain alkoholipitoista liuotinta, sanomalehden ja mieluiten pääly -ja alulakan. Myös halutessasi voit käyttää jotain toista sävyä esim. nimettömissä. Itse suunnittelin nimettömistä harmaat, mutta lakka olikin näköjään violetti..
Hain itselleni liuottimeksi tuon minikoskenkorvapullon alkosta. Sain myyjältä ja edellä olevalta asiakkaalta kommenttia kuinka minulla oli rajut juhlat tulossa ja kuinka tuolla juhlisi jo viikon. Sitten kerroin mihin olin sitä käyttämässä. Edellä oleva asiakas vaikeni täysin ja myyjä totesi, että moni suomalainen mies itkisi verta ja kyyneliä jos kuulisivat tämän. Totesin, että niinpä, ei auta huudella! Kauneuden nimissä voimme kuitenkin suomalaismiehiltä salaa käyttää tätä riemulitkua omiin tarkoituksiimme. Näin se toimii:
1. Levitä alulakka ja anna kuivua.
2. Levitä haluamasi pohjaväri (esimerkiksi harmaa, valkoinen tai mieluiten jokin muu vaalea väri) ja anna kuivua. Tärkeää on, että lakka on täysin kuiva, mieluiten vaikka yön yli kuivunut, sillä muutoin tekstinsiirtovaihe voi pilata koko homman.3. Leikkaa lehdestä kynnen kokoisia suikaleita.
4. Liota suikaleita alkoholissa (älä käytä kynsilakanpoistoainetta:D ) noin 10-20s.
5. Nosta suikale kynnelle haluamasi teksti kynteen päin, painele sitä kynttä vasten ja odota hetki.
6. Poista suikale varovasti ja tee sama kaikille kynsille.
7. Halutessasi värjää esimerkiksi nimetön toisella värillä tai lisää tekstin päälle kynsitarra.
8. Levitä päälylakka ja tadaa, olet valmis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kaunis kommentista! <3