Erilainen joulu

Kuva: Juha Hiltunen

Ulkona on 25 astetta lämmintä, yhtään joululahjaa en ole ostanut, enkä kertaakaan ole kuullut Vesa-Matti Loirin kajauttamana "Näin sydämeeni joulun teen". Miten tämän edes pitäisi tuntua joululta? Ainakaan siltä perinteiseltä. Vaikka riisipuuroa ja kynttilöitä kaipaankin, en voi sanoa, etteikö joulu bikineissä altaalla kookosta hörppien olisi myös mieleinen. Varsinkin kun sain paketeista parhaimman, nimittäin rakkaat tänne luokseni. Yksi rakkauspakkauksista jäi puuttumaan, mutta se toimitetaan minulle onneksi Thaimaahan tammikuun puolessa välissä!

Toivottavasti olette olleet kilttejä, polttaneet kynttilöitä ja syöneet paljon suklaata! Ja ennen kaikkea olette muistaneet osoittaa rakkaimmillenne kuinka tärkeitä he teille ovat. Lapsille joulun koho kohta on joulupukin tuomat lahjat, meille aikuisille se taitaa olla jo jotain muuta. Tänä jouluna olen saanut yhden ainokaisen paketin ja silti tämä joulu on yksi parhaista. Sen tekevät nauru, huolettomuus sekä rakkaiden ihmisten läsnäolo ja sitä kaikkea toivon myös teidän jouluunne.

Rakasta, rikasta ja rauhaisaa joulun aikaa kaikille teille täältä Singaporesta! <3

Omaa kehoa kuuntelemassa - Meditaation alkeet osa 2

Toisena päivänä mielenkiinnolla saavuimme Yogaplaceen oppimaan lisää meditaation saloista. Aloitimme samalla harjoituksella, jota kokeilimme edellisenä päivänä -hengityksen seuraamisella. Ohjeistukseksi saimme, ettei kannata asettaa minkäänlaisia ennakko-odotuksia, sillä jokainen kerta on yksilöllinen. Niinpä me istuimme tyynykasoihimme, suljimme silmämme ja aloimme seurata hengitystä tarkkailemalla pallean liikkeitä hetki hetkeltä.
Mieli oli edelleen hyvin levoton ja turhautuminen oli useita kertoja lähellä, mutta silti nyt jonkinlainen jännitys oli poissa ja keskittyminen oli hitusen helpompaa.

Jaettuamme edellisen harjoituksen kokemukset, kokeilimme jotain uutta. Tällä kertaa tarkoitus oli laskea hengityksiä. Sisään ja ulos on yksi, toinen sisään ja ulos kaksi jne. Helpointa ehkä laskea jokainen uloshengitys. Aina jos ajatus lähti harhailemaan tuli aloittaa alusta ja jos pääsi kymmeneen, tuli silloinkin aloittaa alusta. Tämä harjoitus sopii joillekin, mutta osa ei kuulemma tykkää kuulla mielensä ääntä meditoidessaan. Itse kuulun jälkimmäiseen. Niinä hetkinä kun sain mieleni hiljaiseksi, oli se jotenkin äärimmäisen rauhoittavaa, enkä halunnut pilata sitä kuuntelemalla ääntä, jonka löpinöitä kuuntelen päivät pitkät. Parhaimmillaan pääsin laskuissani numero kolmoseen, jonka jälkeen viimeistään jokin ajatus tunki mieleeni  ja jouduin aloittamaan alusta. Mutta pakko sanoa, että kolmantena päivänä pääsin jo neloseen - lievää kehitystä?

Tämän harjoituksen jälkeen kokeilimme vielä erästä toista meditaatio harjoitusta. Siinä tulisi hengityksen sijaan kuulostella omaa kehoa. Piti kuvitella, että joku osoittaa jokaista kehon osaa vuorotellen taskulampulla ja piti tunnustella miltä juuri siinä kohtaa tuntuu. Tämä oli mielestäni helpoin harjoitus toistaiseksi, sillä mieltä piti jotenkin aktivoida. Olin myös todella ihmeissäni mitä kaikkea huomasin tämän harjoituksen aikana. En olisi ikinä uskonut, kuinka monessa paikassa voi tuntea sydämen sykkeen. Enkä ole älynnyt, kuinka suuri vaikutus sillä on, jos keskittyy kipuun. Kun "skannasin" alaselkää, tunsin epämukavuutta. Kun pääsin yläselkään, tunsin taas epämukavuutta, jota en ollut huomannut, kun tutkin muuta selkää. Samalla yritin myös tunnustella aiempaa alaselän kipua, mutta se oli yllätyksekseni kadonnut. Päälakea tunnustellessani tuntui kuin päänahka liikkuisi hengityksen mukana, ikään kuin hengittäisin sitä kautta. Myös jalkani puutuivat tämän harjoituksen aikana, mutta kun siihen ei reagoinut ja todella keskittyi tutkimaan muuta kehoa, ei puutumistakaan enää huomannut.
Tässä harjoituksessa helposti pää ja silmät lähtevät kohti sitä kehon osaa, jota parhaillaan kuulostelee, mutta ne voi yrittää pitää paikallaan. Harjoituksen jälkeen ohjaaja kysyi, mitä kaikkia kerkesimme kuulostella. Osa kerkesi päästä varpaisiin, osa vain navasta ylöspäin. Sitten ohjaaja kysyi, kuulosteliko kukaan sisäelimiä. Itsellä ei käynyt kyllä mielen vieressäkään, mutta niinkin voi siis ilmeisesti tehdä. Miltä sydän tuntuu, miltä maha tuntuu, suoli, perna maksa, munuaiset. Jos siis tietää missä ne sijaitsee... Itse löytäisin kolme ensimmäistä.



Kolmannen päivän aloitimme myös kehon skannausmeditaatiolla ja aloin todella ihastua tähän harjoitukseen. Se on hyvä tapa tunnustella, mitä kehossa tapahtuu. Ja se on oikeastaan paljon enemmän, kuin mitä me huomaamme paahtaessamme menemään joka päiväisessä elämässämme. Harjoitus lisää oman kehon tuntemusta ja tietoisuutta siitä sekä saa myös miettimään, kuinka paljon meiltä jää huomaamatta, mitä omassa kehossamme, jossa vietämme kaikki päivät, oikesti koko ajan tapahtuu.

Tulipas taas tekstiä. Minun oli tarkoitus kertoa kolmannesta päivästä tässä samassa postauksessa, mutta nyt kun juttua taas oli reilusti, säästän viimeisen päivän harjoitukset ja oivallukset vielä erilliseen postaukseen. Alla kuitenkin vielä ohjeitukset näihin toisen päivän harjoituksiin.




Hengityksen laskeminen:

-Katso perusohjeet edellisestä postauksesta
-Ala laskemaan jokainen uloshengitys, edelleen tunnustellen pallean liikkeitä ja tuntemuksia kehossa ilman virratessa sisään ja ulos
 -Joka kerta kun alat ajattelemaan jotain muuta, palaa takaisin ykköseen
-Jos pääset kymmeneen asti, aloita alusta
-Pidä hengitys luonnollisena. Tarkoitus on kuunnella sitä, ei rytmittää sitä laskuihin

Kehon kuulostelu:

-Hengityksen seuraamisen sijaan tarkoitus on tutkia tuntemuksia eri kohdissa kehoa
-Tämäkin harjoitus tulee tehdä istualtaa, jottei meditaatio vaihdu päiväuniksi
-Laita kello soimaan vartin tai parinkymmenen minuutin päähän, jos se tuntuu hyvältä. Sillä voi ainakin välttää kellon vilkuilun
-Kuvittele, että sinua osoitetaan lähietäisyydeltä taskulampulla kehon eri kohtiin, ja sinun tehtävä on kuunnella miltä juuri siinä kohdassa juuri sillä hetkellä tuntuu; Kiristääkö housut, osuuko maha t-paitaan sisään hengittäessä, tuntuuko tyyny pehmeältä, lattia kylmältä, onko selkä vaikea pitää suorassa, kutittaako nenää, tuntuuko sydämen syke sormenpäässä jne..
-Yritä päästä eroon kaikesta jännityksestä, joita kehossa on. Vapauta naama ilmeettömäksi, anna leuan tipahtaa auki, rentouta päälaki, rentouta hartiat
-Jos olet oikein edistynyt, voit myös kuulostella sisäelinten kuulumisia
-Jos alat miettimään muuta, palaa takaisin alueeseen, jota olit tutkimassa
-Kun et enää löydä uusia tuntemuksia, siirry seuraavaan alueeseen

Vastaako nämä harjoitukset yhtään teidän käsitystä meditoinnista?:)

Meditaation alkeiskurssi osa 1

Istut mukavasti kolmelle pehmoiselle tyynylle. Hetken heiluttuasi löydät mukavan asennon, jossa todella pystyt suoristamaan selän  ja hengittämään vaivattomasti. Opettajan johdolla alat seuraamaan hengitystäsi. Sisään. Ulos. Sisään. Ulos. Tunnet pallean nousevan. Laskevan. Olet täysin rento, täysin tässä hetkessä. Tunnet olosi kevyeksi ja helpoksi, melkein kuin leijuisit ilmassa. Mielesi kevenee ja hiljalleen tyhjenee. Ajatuksen juoksu vaimenee, kunnes jäljellä on vain sinä ja hengityksesi. Ilma virtaa sieraimista sisään ja sitten ulos. Aika kuluu ja kun luulet löytäneesi ylimmän rauhan, hetkeä myöhemmin ymmärrät myös maailman kaikkeuden olemassa olemisen merkityksen.

Noooot. :D Haha näin oikeasti tapahtuu ensimmäisellä meditaatiotunnilla:

Istut mukavasti kolmen tyynyn päälle ja takamuksen painautuessa vasten pehmeää alustaa, alat jo pitämään tästä meditaatioasiasta. Pieni epäilys on olemassa selän suorassa pysymisestä.. Opettaja kyselee kaikkien aikaisemmat kokemukset ja odotukset tälle kurssille. Me olemme amatöörejä, mutta uteliaita amatöörejä. Kolmas kurssilainen on hermoromahduksen ja uusiutuvien paniikkikohtausten takia joutunut opettelemaan meditointia jo aiemmin, mutta haluaa oppia enemmän. Lopulta aloitamme.

Suljet silmäsi ja tarkoituksesi on seurata hengitystäsi ja palleaasi, joka kohoaa ja laskee sisään- ja uloshengityksen tahtiin. Sisään. Ulos. Vitsi miten siistiä ollaan meditaatiokurssilla! Ai niin, sisään, ulos.  Voi jos joku voisi ottaa tästä nyt kuvan, se näyttäis hyvältä blogissa! Ulos. Tämä paikka on ihana, avokado-feta-voileipä jonka tänään söin - omnom. Aaaargh sisään! Ulos! Nythän se onnistui, en ajatellut mitään! Paitsi nyt taas ajattelen. Huoh.. Sisään. Ulos. Sisään. Keskity. Sisään. Ulos. Kärpänen. Jalalla. Opettaja sanoi, ettei saa liikkua. Sisään. Onkohan se sittenkin sääski? Mitä jos se on denque-sääski! ULOS! Älä liiku! SISÄÄN. Heikottaa. Tämä ei varmaan ole ihan luonnollinen hengitys.. Uuuuuuulos. Parempi. Sisään. Kauankohan me ollaan jo istuttu tässä? ……..
Ja tätä jatkuu 20 minuuttia.

Mutta jotain opin jo ensimmäisestä tunnista. Tärkeintä meditaatiossa on olla tässä hetkessä. Siihen tarkoitukseen hengityksen seuraaminen on hyvä keino, sillä se jatkuu koko ajan, se on helppo tuntea ja koska tunne muuttuu koko ajan, siihen on helppo keskittyä. Tai helppo ja helppo.. Meditointi tuntui oikeastaan enemmän mielen nyrkkipainilta, mutta jo kolmessa päivässä keskittyminen hiljalleen helpottui. Opettaja sanoi, ettei itseensä saa turhautua, vaikka ajatus karkailisi. Ajatukset piti vain huomioida ja antaa jatkaa matkaa ja itse palata takaisin hengityksen pariin. Välillä tuntui, että ainoa hyvä asia koko meditaatiossa on kolme pehmeää tyynyä… Mutta kun ensin vartti meni todella nopeaa ja toisella kerralla parikymmentä minuuttia vielä nopeampaa ja pieniä onnistumisen elämyksiä oli jo kertynyt, alkoi meditaatio tuntua itse asiassa aika mielenkiintoiselta. Aloin jo odottamaan seuraavan päivän oppituntia.

Voin kuvitella meditaation olevan vahva työkalu sellaisina elämän ajanjaksoina, kun stressi on päällimmäinen tunne ja kaikki ahdistaa. Kymmenen minuuttiakin ilman tuota tunnetta voi tehdä ihmeitä. Useita positiivisia tutkimustuloksia on jo olemassa meditoinnin terveysvaikutuksista. Tarkoitus on olla läsnä tässä hetkessä miettimättä sen enempää onko se hyvä vai huono. Pitkällä aikajanalla meditointi lisää mindfullnessia, eli länsä oloa tässä hetkessä jokapäiväisessä elämässä ja se taas lisää tyytyväisyyttä, onnellisuutta ja hyvinvointia. Kuinka monta kertaa olet pysähtynyt ja miettinyt mitä olitkaan tekemässä? Tai laitoinkohan jo teehen sokeria? Lukitsinko auton ovet? Jätinkö kahvinkeittimen päälle? Minne laitoin kädessäsi olevan esineen tai päässäni olevat silmälasit?

Niinpä.

Ilmeisesti meditaatio on myös hyvin yksilöllinen asia, joten oikeaa ja väärää ei ole. On vain hyviä onnistumisia. Joten kokeilepa tätä ensi kerralla kun sinulla on itsellesi aikaa vartti.

Harjoitus 1.

-Laita kello soimaan 15 minuutin päästä

-Istu mukavasti - ehkä niin, että polvet ovat lantion alapuolella, tai mikä tahansa tuntuu sinusta hyvälle. Kädet lepäävät polvien päällä tai sylissä, selkä on suora, sillä se itseasiassa vaatii vähemmän työtä kuin pyöreän selän paikoillaan pitäminen. Älä makoile, koska muuten nukahdat helposti.
-Valitse paikaksi jokin rauhallinen ympäristö, jotta häiriötekijöitä olisi mahdollisimman vähän.
-Ala seuramaan hengitystäsi. Tunne kuinka pallea nousee ja laskee kevyesti hengityksesi tahdissa. Hiljennä ääni pääsi sisällä ja anna muidenkin ajatusten tulla ja mennä. Jos yrität pakottaa mielen hiljaiseksi, on se kuulemma kuin yrittäisi läiskiä veden pintaa tasaiseksi. Joten ihan rauhassa vaan.
-Jos tunnet epämukavuutta, kutinaa, halua liikkua, ihan mitä vain, älä reagoi siihen. Sen sijaan katso miltä hetken päästä tuntuu, sillä jokainen sisään- ja uloshengitys on uusi hetki. Anna itsellesi vapaus olla reagoimatta ulkoa tuleviin ärsykkeisiin.
-Jos ja kun mielesi harhailee, palaa vain rauhassa hengitykseen.
-Voit myös tunnustella, kuinka ilma kulkee sieraimista sisään ja ulos.
-Älä tarraudu ajatuksiin, edes niihin positiivisiin.
-Tarkoituksesi on tarkastella nykyhetkeä ilman minkäänlaista arviota siitä.
-Mikään ei ole niin tärkeää, että sinun täytyisi juuri nyt miettiä sitä.
-Anna itsellesi anteeksi ja koita olla turhautumatta.
 

Ystäväni oli ensimmäisen tunnin jälkeen erittäin turhautunut ja ahdistunut, mutta oma mielenkiintoni vain kasvoi entisestään ja parin viimeisen kerran jälkeen olin vakuuttunut, että tämä on asia, jota ehdottomasti täytyisi harjoitella. Varsinkin kun itselläni on niin vilkas mieli, että joskus se metelöi niin kovaa, että nukkumattikin pysyy loitolla. Jos jotenkin onnistuisin hiljentämään sen helposti niinäkin iltoina, olisi se jo pieni ihme.

Jotta tämä postaus ei paisu enempää, kaksi viimeistä päivää ja niiden harjoitukset laitan ensi kerralla. Luvassa mm. laskuharjoitus, kävelymeditointia, kehon tarkkailua, esimerkkejä muista meditaatiotavoista sekä ahaa elämyksiä.  

Millaisia kokemuksia teillä on meditaatiosta? Ehkä kokeilet sitä nyt ensimmäistä kertaa? Miten kävi?:)

Meditaatiokurssi paratiisisaarella

Taas on hetki vierähtänyt edellisestä tekstistä. Jostain syystä minulla on ollut nyt se hetki, joka ilmeisesti kaikille bloggaajille tulee jossain vaiheessa. Se tunne kun tuntee itsensä täysin riittämättömäksi ja osaamattomaksi, jokainen kirjoitettu lause tuntuu naurettavalta. Sitä haluaisi tehdä todella hyvää jälkeä, ja siksi ikinä ei oikeastaan ole hyvä hetki aloittaa. Sitten kun muistaa muistuttaa itseään, että omaksi iloksenihan minä tätä teen niin kappas kun on heti helpompaa! :)

Olin viime viikolla Gili-saarilla omatoimisella Wellness-lomalla! Siihen kuului joogaa, meditointia ja kookos kerran päivässä. Myös hieronta, päiväunien nukkuminen rannalla, merivedessä lilluminen, selvin päin bailaaminen, pitkät yöunet sekä erinomainen kasvisruokavaliokokeilu kuuluivat myös asiaan.

Meditaatio on aina kiinnostanut jollain tapaa, mutta en oikein ole ikinä ymmärtänyt mitä se on ja mikä sen tarkoitus on. Lisäksi olen luullut, että se on jonkinlainen hokkuspokkusasia, vaikka sitähän se ei kyllä ole (paitsi jos aletaan puhumaan levitaatiosta, jota ei ikävä kyllä tällä kurssilla opetettu..) Paikan nimi on The Yoga Place ja kurssi maksoi 200 000 rp joka on vajaa 14e. Sen lisäksi otimme saksalaisen kaverini kanssa kolmen kerran joogapassin (toiset 14e) ja joogasimme siis myös joka päivä.

Paikka on ihan mielettömän kiva. Sen omistaa suht nuori pariskunta - rouva on jenkeistä ja sulho on hollannista. Kumpikin selvästikin olivat asialleen vannoutuneita ja kuulimme tarinoita kymmenen päivän hiljaisuus-treatista Intiassa, jonka aikana ei saa puhua, ei lukea, ei käyttää internetiä. Nukkuminen, kahdesti päivässä ruokaileminen sekä kirjoittaminen on kolmentoista tunnin päivittäisen meditaation lisäksi sallittuja. Lisäksi söimme navat täyteen terveysruokia ja tutustuimme maailman suloisimpaan joogakissaan! Se oli huonossa kunnossa kun omistajat sen löysivät, mutta nyt se nautti elämästään täysin rinnoin meditoiden turistien kanssa tai antaen näille lisä haastetta jooga tunneilla sijoittumalla vitaaleihin paikkoihin joogamatolla. Vaikka pelkäänkin kissoja ja en yleensä halua niihin koskea, tätä halusin koko ajan silittää ja olisin voinut jopa ottaa kotiin mukaan!

The Yoga Place sijaitsee Gili Trawangalla, joka tunnetaan bilesaarena, mutta bileet oikeastaan on ainoastaan osa saaren rantaa ja kun sieltä pääsee pois, on ympärillä todella hiljaista. Gili Trawangan ei ole mun lemppari kolmesta Gilien saarista, mutta se on niistä suurin ja kuuluisin. Kauemmasta Gili Airista tiedän enemmän uudenvuoden jälkeen, mutta viereinen pieni Gili Meno on kaikkein rauhallisin ja hiljaisin ja siksi juuri sopivin honeymoonmatkailijoille ja pariskunnille. Siellä olimme myös poikaystäväni kanssa ja se on rauhallisuudellaan ehdoton lempparini! Meditaatiokurssin jälkeen menimme sinne nautiskelemaan elämästä ja minun oli tarkoitus viipyä siellä useampi yö, mutta koko ensimmäisen yön valvoin niistäen ja aivastellen. Koska kaverini joutui palaamaan Balille sunnuntaina ollakseen maanantaina koulussa, päätin lähteä hänen mukaansa etuajassa. Yövyimme ecohostellissa, jossa periaatteessa nukuimme ulkona, ainoastaan sääskiverkko ympärillä. Koska täällä on sadekausi alkamaisillaan, on lämpötilat öisinkin aika korkeat ja ilman ilmastointia yölläkin saa vain makoilemalla hien pintaan. Lisäksi vessat ovat samanlaiset kuin Suomessa hyyssikät erätuvissa ja sähköttömillä mökeillä. Ainoa ero on, että täällä on vuoden ympäri se 30 astetta lämmintä ja haju on myös sen mukainen. Joten hostelli ei todellakaan ollut sopiva sairasteluun. Sunnuntai-iltana oli mukava päästä Bali-kotiin, varsinkin kun alkuviikko vielä meni sairastellessa. Tänään vaan vähän yskittää, mutta muutoin on reipas mieli.

Kolmen kuvaussession kuvat tulossa, kunhan nyt saan aikaseksi käydä ne läpi! Ja lisää sessioita pukkaa kun aika käy vähiin. Ensi viikonloppuna menemme islantilaisen Saran kanssa Lemboganille, joka on kuulemma ihana pieni saari Balin lähellä. Sitä seuraavana viikonloppuna menemme kulttuuririkkaaseen Ubudiin, jossa tarkoituksena on tavata myös healer, eli parantaja. Jänniä hommia tulossa, ei todellakaan ois aikaa flunssalle!

Kiinnostaisiko teitä kuulla lisää meditaatiokurssista? Mitä siellä opetettiin meditaatiosta, mitä tekniikoita kokeilimme ja miltä kaikki tämä tuntui? Meditaatio on periaatteessa aika yksinkertaista, mutta käytännössä ei yhtään niin helppoa ja mielelläni kerron kokemuksesta lisää.

Ihanaa tortai-iltaa sinne ilmeisen pimeään, mutta niin rakkaaseen koti-Suomeen!

Little escape

Eilen juhlittiin Mona-mallini syntymäpäiviä. Sushin nautiskelun jälkeen illan pimetessä raahauduimme mainitsemani salaisen rannan portaat alas ja siellä etsimme piemässä puita ja risuja nuotiota varten. Pari päivää sitten satoi kaatamalla, joten kaikki löydöksemme olivat enemmän tai vähemmän kosteita. Tyttöjen kannustaessa pitkän yrityksen jälkeen pojat lopulta saivat nuotion henkiin ja valo täytti meidän pienen piirimme.

Oli nuotio hiekalla, kynttilöitä kiven raoissa. Meidän pieni Green Taran Bali-perhe vieri vieressä saronkien päällä. Kylmä viini maistui suoraan pullosta. Jollain oli suklaata, toisella vaahtokarkkeja. Varpaat hiekassa, hiukset hennosti liikehtien lämpimässä iltatuulessa. Nousuvesi teki tuloaan ja mustat aallot hiipivät minuutti minuutilta lähemmäs. Kauempana kuului aaltojen jylinä, kun ne rikkoutuivat riuttaa vasten. Sarongilla maatessa pystyi näkemään ylilentäviä lepakoita - sekosin laskuissa. Kaksi tähdenlentoa lupasi kaksi toivetta ja seitsemän lentokonetta matkasi pimeällä taivaalla kohti toisia maita. Oli puhetta ja naurua, oli hiljaisuus.

Ja kun tuntien jälkeen meistä siltä tuntui, me pakkasimme tavaramme, kapusimme portaat ylös ja menimme kotiin. 

<3

<3

Sunshine in her hair

Olen ollut nyt Aasiassa reilut kolme kuukautta ja ja Balilla reilut kaksi kuukautta. Enään on vähän päälle kuukausi tätä "paratiisisaarta" jäljellä ja sitten on pienen Aasaian matkailun aika. Kuukaudet täällä ovat menneet todella nopeaa ja ehkä vähän liian pitkään olen tuudittautunut ajatukseen, että kerkiän vielä myöhemmin. Nyt on siis kuukausi aikaa tutkia Balia, koska olen lykännnyt sitä tähän asti. :D Ensi viikolla on tiedossa jännittävä reissu Gileille; kolmen päivän meditaatiokurssi ja joogaprähdys Gili Trawangalla ja sitten ehkä omatoimisto rentoutumista (ehikä jopa meditaatiota?) rauhallisella Gili Menolla. Täällä Balillakin käyn aamujoogassa muutaman kerran viikossa, ja alaspäin katsova koira on jo ystäväni, vaikka asentoa vihasin monta pitkää vuotta. Meditaatiosta en sen sijaan tiedä mitään. Joskus yritin lukea jotain meditation for dummies opasta, mutta ymmärrys ja mielenkiinto loppuivat jo johdantotekstiin. Siksi mielenkiinnolla odotan, mitä minulle kurssilla kerrotaan. Gilit on ehdottomasti yksi lemppariasioistani täällä ja odotankin kovasti pääseväni sinne takaisin jo kolmatta kertaa. <3 Niihin verrattuna Bali on vain ahdas ja tukkoinen turistirysä. Gileillä ei nimittäin ole ainuttakaan autoa eikä mopoa, jos taksin haluaa niin on otettava hevosvaljakkokyyti. Mutta jalkasinkin ja vuokrapyörällä pääsee myös, saaret eivät nimittäin ole kovin suuria.

Mutta sitten jotain oleellista liittyen näihin kuviin. Mallina toimii eestiläinen Mona-kämppikseni, joka asuu poikasystävänsä kanssa parin oven päässä omasta makuuhuoneestani. Tämä mielettömän herttainen neiti on vähän ujohko ja hiljainen tapaus ja siksi olinkin yllättynyt kun kameran rullalta löytyi myös muutamia sexy lady kuvia! Mona oli itse todella onnessaan ja otettu kuvista ja koko kuvaussessiosta ja kihisi intoa vielä pari päivää myöhemminkin, kun kyseli, että joko olin käynyt kuvat läpi. Voin kertoa, ettei maailmasta löydy hauskempaa ääntä kuin Monan nauru/hihitys, joka saa yleensä kaikki muutkin ympärillä vähintään hymyilemään. Kuvauspaikkana meillä on lähistöllä oleva "secret beach" jonne on noin kolmensadan portaan askellus mennessä ja tullessa. Salainen se tuskin on, mutta aika rauhassa siellä saa olla kun moni ei jaksa nähdä moista vaivaa rannan vuoksi. 

Ilta ja malli olivat kauniita, mitä ootte kuvista mieltä?

Seuraavat kuvat on jo matkalla, nimittäin saksalaisen Miriamin kanssa kävimme eilen Uluwatussa kuvailemassa taas tosi erilaisia kuvia. Mona on herttainen ja herkkä, Miriam taas on vahva ja särmikäs. Näiden erojen ja erilaisten tyylien tallentaminen on ehkä juuri se syy, miksi ihmisten valokuvaaminen on niin koukuttavaa puuhaa. Nyt jo odotan innolla seuraavia kuvauksia, joita tulee olemaan vielä monia, nimittäin moni vaihtari on jo ilmottautunut malliksi.

Mutta nyt rojahdan sänkyyn ja luen Piin elämää, joka muuten on ihan mielettömän hyvä kirja! Ihanaa torstai-iltaa kaikille sinne! Melkein viimeistä viedään ennen viikonloppua! <3

Ps. Mukaan pakatulle Bepanteenillekin tuli nyt vihdoin käyttöä, selityskin tulee pian perästä kuvin kera… ;>

Kuusi askelta parempaan aamuun

Kello soi. Mitään ei näy, mutta entisen lempikappaleesi (nykyisen herätyskappaleesi = inhokkikappaleesi) ääni porautuu korvien väliin antaen merkin - olisi aika herätä. Sinua väsyttää ja antaisit naapurin koiran vaihdossa jos saisit vielä nukkua toisen tunnin.. Koko päivän TO DO-lista alkaa kerrata itseään pääsisi sisällä, sinä taas haluaisit vetää peiton lähemmäs korvia ja kääntää kylkeä. Hampaiden pesu on listalla ensimmäisenä, sitten pitäisi lähteä räntäsateeseen koiran kanssa. Onneksi on olemassa aamupala! Paitsi että unohdit ostaa sitä herkullista mehukeittoa, eikä edamiakaan taida olla leivän päälle. Niin ja kahvikin oli loppu. Ja tietysti ohjelmassa on heti aluksi se maailman turhin luento Yle2:sen historiasta (olen ollut sillä luennolla..) tai se palaveri, jossa et ole ikinä ennenkään sanonut mitään. Koitat kaikilla maailman syillä perustella itsellesi miksi juuri nyt voisit jäädä petiin, kunnes joudut myöntämään tappiosi - poissaoloja on jo liikaa tai palaveri on juuri se ainokainen missä sinulla on  tietysti presentaatio koirankakkapussien myyntiluvuista (ei, en ole pitänyt sellaista presentaatiota).

Ihana aamunalku, eikö? Jos tunnistat itsesi tästä niin onnittelen sinua (ja minua), ollaan aika sissejä kun näinäkin aamuina ainakin 90% ajasta raahaudumme ylös ja aloitamme päivän askareet.

Eräs päivä selasin Instagramia ja siellä oli kuva jostain naisesta ja värikkäästä luontotaustasta, ei pysty muistamaan tarkalleen.. Mutta sen alapuolella oli teksti, joka ei kylläkään liittynyt kuvaan, mutta joka minun oli pakko kirjoittaa itselleni ylös. Siinä oli nimittäin listattu viisi asiaa "you should do before you get out of bed". Lista osui ja upposi niin, että keksin vielä itse kuudennen kohdan ja se ei siis ole käännä kylkeä ja jatka unia:D.

Here we go:

1.Express gratitude

Mieti ainakin kolme asiaa, joista olet kiitollinen. On se sitten vieressä röhnöttävä kuorsauskone, sinut juuri herättänyt uusi iPhone tai vaikka ihan vaan puhtaan tyynyn tuoksu. Jotkut ihmiset uskovat, että tunteemme ja ajatuksemme luovat elämämme, vedämme niille asioita puoleemme. Se mitä ajattelet, on se mitä saat, eli kiitollisuus tuo lisää kiitollisuuden aiheita jne.  Joten eihän tilata huonoa päivää heti aamusta!
 
2. Set your intentions for the day
Mitä haluat tänään saada aikaiseksi? Imuroida viimein olohuoneen, aloittaa kaksiviikkoa aluilla olleen esseen, vastata kaukaisen ystävän Facebook-viestiin tai hymyillä tuntemattomalle ihan vaan koska tuntuu siltä? Asioita on helpompi saada aikaiseksi, kun teet itsesi kanssa sopimuksen ja päätät jotain.

 

3. Take 5 long deep breath in and out

Mitä ikinä teetkin, älä unohda hengittää! Syvään hengittämistä käytettään joogassa rentoutumiseen, mutta pienellä pidätyksellä sisään- ja ulospuhalluksen välissä on myös piristävä vaikutus. Älä kuitenkaan yritä puhkoa keuhkojasi, olethan juuri herännyt. Ja jos viisi hengitystä on liikaa, tee vain kolme. Tai yhden. Tämän on tarkoitus tuoda hyvää oloa!
 
4. Smile for no reason - just to flex the muscle
Eat. Pray. Love. -kirjassa puhutaan hymymeditaatiosta, jossa vaan istutaan hiljaisuudessa hymyillen ilman mitään syytä. Yleensä kun ihmisestä tuntuu hyvältä, hän hymyilee. Olen kuitenkin kuullut, että viesti kulkee myös toiseen suuntaan ja tekohymyilemällä voi itseasiassa vaikuttaa mielialaan. Jos vieressäsi on muita heräilijöitä, koita saada aikaan suhteellisen luonnollinen hymy creepiyden välttämiseksi!

5. Forgive yourself for yesterdays mistakes

Jos jokin jäi eilisessä painamaan mieltä, nyt on aika päästää siitä irti. Kukaan meistä ei ole täydellinen ja virheet on osa elämää - joskus jopa hyvin oleellinen ja hyödyllinen osa ja me kaikki teemme niitä. Voit siis hyvillä mielin antaa itsellesi anteeksi, mikä ikinä se onkaan mistä itseäsi moitit. Nyt et voi enää kääntää kelloa, mutta ensi kerralla tiedät paremmin.

 

6. Give your self a compliment

Me suomalaiset olemme niin armottoman vaatimattomia ja itseämme vähätteleviä, että jokainen meistä kaipaa kohteliaisuuden kerran päivässä, vaikka ihan vain itseltämme. Tästäkin on jonkinlaisia tutkimuksia, joissa ihmisten itsetunto kohoaa toistelemalla positiivisa mantroja itselleen. Joten mikset kehuisi itseäsi jostain! Jos mieleen tulee useampia kohteliaisuuksia niin anna mennä vaan! Ja muista ottaa kehu vastaan kohteliaasti kiittäen - ilman vastaan väittämistä.

Muistaakseni jostain asiasta tulee tapa 60 päivän jälkeen, joten kun kaksi kuukautta muistutat itseäsi (väkerrä vaikka pieni taulu sängynviereen), tulee tämä rutiini jatkossa luonnostaan. Itse huomaan nousevani sängystä paljon kevyempänä ja paremmalla tuulella pienen aivovoimistelun jälkeen. Kun varpaani viimein koskettavat lattiaa, olen jo hereillä ja onnellinen. Voisiko aamulta enempää pyytää? Toivottavasti tämä pieni aamurutiini toimii teille yhtä hyvin kuin minulle!:)

Onko teillä joitan itsensäpsyykkausaamurutiineja?? Tai oletteko joskus kokeilleet jotain tällaista?

Ps. Jos oot oikein extreme ja haluat myös keholle kevyen ja helpon olon niin kokeileppa tätä vartin aamujoogaa!

Pss. Eilisestä kuvapläjäyksestä puuttui alla oleva kuva, joten halusin lisätä sen nyt ja laitoin sen kaveriksi pari muutakin, jotka eivät eilen mahtuneet mukaan!:)

Psss. Tänään käytiin kämppis-Monan kans kuvailemassa ja kahdeksan vaihtaria on ilmottautunu jo malliksi! Osa haluaa vesi kuvia, joku halus vintagea jne.. Jänniä keikkoja siis tiedossa!