Korut, hellyys ja Flow(parkki)

Ihania kesäpäiviä! Tämä viikonloppu on taas ollut mielettömän ihana, varsinkin kun otettiin varaslähtö jo perjantaina!

Perjantaina käytiin syömässä Panzo Villassa, ja yllätyin erittäin positiivisesti niiden tarjoilemasta gluteenittomasta juustohampurilaisesta! Paras hamppari, mitä olen vähään aikaan syönyt. Ja vaikka sämpylä oli normaaliin verrattuna aika mini, oli se mulle just sopiva. Hampurilaisen jälkeen käytiin jäätelöllä Hämeenlinnan torilla. Sit lähdettiin valumaan rantaa kohti, jonne oli sovittu treffit ystäväpariskunnan kanssa. Matkalla nähtiin mainos frozen yougurtista ja niinpä me mentiin syömään vielä yks jäätelö puoliksi :D Oonko muistanu sanoa, että mun K on täydellinen mies?
Ilta sit istuskeltiin sellaisen ankkuroiduin ravintolalaivan kannella ja höpötettiin kuulumiset ja katseltiin flightbordausta, sekä äärimmäisen ruskettunutta keski-ikäistä miestä, jolla oli lyhyemmät shortsit kuin minulla, ja joka lopulta riisui nekin ja tepasteli ympäriinsä pelkissä mustissa tangoissa. Jälleen yksi näky, jota en saa verkkokalvolta pois.

Lauantai oli viikonlopun kohokohta, sillä vierailtiin Vierumäen Flowparkissa! Se oli ikään kuin minun synttärilahja K:lle. Flowparkissa on siis puihin sidottu ratoja, joita suoritetaan monen metrin korkeudessa vaijereihin luottaen. Homma oli tosi hyvin järjestetty ja kun pakollinen testirata oli suoritettu hyväksytysti, päästiin tosi toimiin. Ihastuttiin paikkaan niin, että ensi viikonloppuna olisi tarkoitus mennä takaisin!

Maasta käsin ensimmäiset pari rataa näyttää ihan kakkupalalta, mutta kun nousee ensimmäiset tikkaat, alkaa päässä heittää. Alkumetreillä kirosin itseäni ja melkein itkua väänsin, että olin moisen idean edes keksinyt! Seuraavalla radalla jäimme yhden kauhistuneen tytön taakse ja jouduimme aika kauan odottelemaan ja kannustamaan häntä ja siinä ajassa kerkesi jo tottua korkeuteen, eikä loppu matka tuntunut enää ollenkaan niin pahalta.

Näin urhoollisesti hymyilee kauhusta jäykkä Karoliina! :D 

Toiseksi viimeinen rata oli vielä korkeammalla, mutta sinne oli kauhea jono ja ukkonen alkoi jyrähdellä, joten päätimme suosiolla lähteä syömään. Ensi viikonloppuna sitten. Viimeinen rata on vielä korkeammalla ja vaatii jo aika paljon fyysisyyttä, joten sinne minulla ei ole asiaa, ei nyt eikä koskaan.

Flowparkkiin voi mennä vain katselemaan radalla seikkailijoita tai sitten voi ostaa itselleen lipun, joka on koko päivän voimassa, 22e normaali hinta ja opiskelijat 18e. Kannattaa ehkä tehdä varaus etukäteen, jotta saa varmasti heti valjaat. Mukaan kannattaa ottaa hanskat, esim puutarhahanskat ovat oikein passelit. Paikan päältä saa myös kolmella eurolla ostettua aivan kelvolliset hansikkaat, jotka mekin ostimme ja jotka lähtevät ensi viikonloppunakin mukaan. Jos tulet kauempaa, niin yö kahden hengen huoneessa, aamiainen sekä lippu Flowparkkiin oli muistaakseni 69e, eli ei todellakaan paljoa. Vierumäellähän on parkin lisäksi paljon muita aktiviteettimahdollisuuksia, sillä vieressä on urheiluhalli ja paljon erilaisia kenttiä. Vierumäen lisäksi samanlaisia parkkeja on käsittääkseni myös ainakin Turussa ja jossain Jyväskylän lähellä.

Jos paniikki iskee, niin radoilta voi tulla keskenkin alas. Meidänkin kolmen tunnin aikana tuli monta pelastustehtävää, työntekijöillä ei auta paljon päätä huimata ja hyvässä kunnossakin saa olla. Itsekin olen tämän päivän kyllä ollut hyvin tietoinen eilisestä lihastyöstä. Ja vaikka tankotanssija olenkin ja puristusvoiman ei pitäisi olla huonoimmasta päästä niin nuita vaijereita puristaessa (ehkä turhan kovaa) alkoivat myös kädet väsyä. Eli ihan reenistä käy! Aikaa kannattaa varata ainakin pari tuntia, vaikka kävisi vain helpoimmat radat, sillä on paljon kiinni muista ihmisistä ja omasta henkisestä ja fyysisestä tilasta, kuinka kauan radassa saa aikaa kulumaan. Jälkeen päin olo oli niin kuin olisi päivän viettänyt Linnanmäellä – samanlainen adrenaliinipölly jäi päälle.

En ymmärrä miksi puiston nimi on Flowpark, sillä ainakin oma meno oli flowsta kaukana. Minun mielestä flow on enemmänkin uima-altaan päästä päähän ajelehtimista suloisessa etelätuulessa isolla uimapatjalla, pidellen toisessa kädessä päivänvarjollista drinkkiä.. Mutta summa summarum, oli ihan älyttömän kivaa ja suosittelen kaikille polttari-ja synttäriporukoille, erilaisia treffejä toivoville pariskunnille, itsensä ylittämistä himoitseville kaveruksille tai ihan kelle vaan, joka on aina halunnut leikkiä Tarzania tai Indiana Jonesia – mutta silleen turvallisesti.

 

 Kuvan ylälaidassa on viimeisen radan alkupää. Vähän turhan korkealla..

Toivottavasti ens viikonloppuna saadaan vielä parempia kuvia!

Missä kaikkialla näet ihmisiä?:) 

Eilen kiipeilyn ja adrenaliinin jälkeen käytiin matkalla syömässä ja sitten tultiin kotiin viettämään leffailtaa. Katsottiin vähän erilainen elokuva tavallaan vahingossa. The Intouchables on ranskankielinen elokuva ja ennakkoluuloista huolimatta se yllätti meidät iloisesti. Se oli saanut hyvät arvostelut joka paikassa, mistä katsoin, mutta silti meinattiin vaihtaa elokuvaa kun tajuttiin, että siinä puhutaan ranskaa. Kaukosäädin oli kuitenkin piiloutunut ja niin jouduimme antamaan elokuvalle mahdollisuuden. Onneksi. Se oli ihana tarina ja voin suositella sitä jokaiselle, joka on kyllästynyt Hollywoodin erikoisefekteihin ja kaipaa tarinalta vähän enemmän. Tarina perustuu tosi tapahtumiin ja  henkilöhahmot sekä näyttelijät olivat kerrassaan ihastuttavia ja elokuvasta jäi todella hyvä mieli!  Lisäksi elokuvaillasta teki täydellisen se, että me istuttiin K:n kanssa eri päissä levitettyä sohvaa ja hieroimme toistemme jalkoja KOKO elokuvan ajan! Voi sitä rakkauden määrää, jota minunkin varpaat eilen sai. :) <3

Tänään ollaan oltu tosi ahkeria. Ollaan tehty suursiivous, laitettu piha kuntoon ja koirakin on nyt huollettu. Ilta voitiinkin sitten hyvällä omalla tunnolla nautiskella auringosta ja terassista lukemalla lehtiä ja kirjoja aurinkotuoleilla. Juotiinpa me jopa siiderit ja oluet. Kaiken hulinan jälkeen kylmä lakkasiider teki kyllä hyvää! Kirjoittelin äsken matkablogiinikin juttua ja sen voi käydä lukemassa huomenna.

Laitan tähän loppuun vielä ne kaksi viime viikonlopun viimeistä projektia. Tein siis riipuksen ja sormuksen. Tämä on jo riipus 2.0 sillä ensimmäinen tippui terassin lautojen väliin ja oli siten lopullisesti menetetty tapaus. Siihen etsin sivun, jossa oli lähekkäin hauskoja sanoja ja leikkasin yhden ainoan palasen, kun taas tähän versioon etsin minulle tärkeitä sanoja ja kokosin niistä sanapilven. Sormus taas oli ihan extempore työ kun kirjan lopussa oli tuo ihana the end. Pakkohan siitä oli jotain tehdä. Vaikka nyt olen kyllä sitä mieltä, että siinä pitäisi lukea, että "let the story begin", mutta tuo the end sopii hyvin tähän päivään, sillä se on ohi nyt.
Viikonloppu nimittäin. Siispä oikein iloista ja helteistä viikonalkua! :)

 

Asiasta kukkaruukkuun

Jos on olemassa heräteostoksia, niin tämä oli tällainen heräteprojekti. En käytännössä edes muistanut tämän kukkapurkin olemassa oloa. Kun sain kastelukannun valmiiksi ja huomasin, että kallista maalia jäisi vielä yli, aloin miettimään mitä muuta voisin maalata. Tämä purkki osui silmiini ja huomasin, että sen pinta oli alkanut rapistua. Sen enempää miettimättä aloin repimään vihreää kuorta tyytyväisenä pois. Ei tämä ole varmaan yhtään sen tarpeellisempi kuin hetken mielijohteessa ostetut vaatteet, mutta tulipa tehtyä! Säästin suuret terapiamaksut, nimittäin sen verran tunteella tuli revittyä. Välillä näpräsin kynsin ja välillä raaputin erilaisilla työkaluilla. Voi sitä riemuvoittoa ja tyydytyksen määrää kun lopulta viimeinen osa irtosi yhtenä, suurena palasena!:D 

Kuorinnan jälkeen maalasin ruukun valkoiseksi ja annoin yön kuivua. Ensimmäinen kerros teki jo tehtävänsä ja seuraavaksi piti päättää koriste, vaikka hetken jo mietin ruukun valkoiseksi jättämistä. Lopulta päädyin erään servetin kukkakuvioon, johon olin ihastunut, mutta jolle en ollut keksinyt aiemmin käyttöä.

Tadaa! Tältä se näytti jälkeen päin.

Tämä yksi on kyllä melkoinen linssilude! Se tulee aina istumaan tai makoilemaan sinne, minne kamera osoittaa! 

Käytin vielä lopuksi krakelointiainetta, jonka olisi tarkoitus tehdä pinnasta lohkeilleen näköinen, mutta se ei ole toiminut minulla kauhean hyvin. Tänään kun kävin katsomassa, niin nyt jo erottaa joissain kohdissa halutunlaista pintaa, mutta varmaan vain, jos osaa katsoa. Ei se mitään, tykkään lopputulemasta silti, ja K:kin tuntui tykkäävän!

Kun valitsin kuvion, en hoksannut, että se voisi olla melkoinen rajoitin, kun ruukkuun ostetaan kukkia. Mutta toisaalta käyhän tuohon mikä tahansa tumman punainen sekä ihan vain vihreä kasvi. Tähän hätään ei sellaisia ollut, joten laitoin kuvia varten koristeeksi ainoan kasvin, jonka olen onnistunut pitämään jo monta vuotta elossa, nimittäin huoparuusukimpun! Olen melkoinen viherviikate, sillä tekokukat ovat ainoat, jotka säilyy minun hellässä huomassa. Se on kyllä todella sääli, sillä minusta olisi ihanaa jos kotona olisi kaikkea palmuista orkideoihin. Ehkä kansalaisopistolla järjestetään joku multasormikurssi, jolle mun kaltaiset voisi osallistua? Täytyy muistaa ilmottautua..

Unohdin viimeksi sanoa, että tämän ja edellisen postauksen kastelukannun koristelu on tehty decoupage-tyylillä, eli sellaisella lakalla, jolla kiinnitetään servetin kolmesta kerroksesta ainoastaan se ylin. Kuulin luotettavalta lähteeltä, että myös lantrattu erikeepperi tekee saman, ja kokeilin sitä kertaalleen ja se piti ihan paikkansa. Sekoitussuhteesta en ikävä kyllä osaa sanoa paljoakaan, muuta kuin ettei sitä vettä tarvi ihan kauheasti laittaa. Ne kaksi muuta viikonloppuprojektia oli sitten jo ihan toisenlaisia.

Mitäs muuten tykkäätte mun pikkutuoleista?:) Löysin ne tuossa kunnossa meidän lähellä olevasta kierrätyspisteestä. Joku oli jättänyt ne kierrätys-astian viereen selvästikin niin, että joku voisi ne siitä vielä halutessaan ottaa. Niinpä minä ja Nefe viime kesänä raahattiin kahta pientä valkoista tuolia aamulenkillä ennen kukonlaulua. Onneksi matka ei ollut pitkä. Olin niin onnellinen löydöistäni, sillä viime kesänä minulla oli jokin ihme valkoinenminituoli-vimma ja sitten käytännössä löysinkin ne omalta pihalta! Melkein ainakin..

Kiitos hei vielä ihanista gluteenittomista ohjeista!:) Kokeilen ainakin osaa tämän parin viikon aikana ja jos tämä on pysyvä muutos, niin siinä tapauksessa  menevät ne kaikki testiin. Eilen keitin ison kattilan riisipuuroa, sillä kun ei vielä olla käyty kaupassa, on gluteenittomat aamupalatarvikkeet meidän keittiössä aika vähissä. Pystyin hyvin siis perustelemaan itselleni riisipuuron arkipäivänä keskellä kesää, kun normaalisti lasken sen jälkkäriksi, Rovaniemi-herkuksi tai jouluaamiaiseksi. Ei ihan mennyt mihinkään noihin kategriaan tämä puuro, sillä tein sen rasvattomaan maitoon.. Ja nyt tiedän miksei niin tehdä. :D Mutta riisipuuro on riisipuuro, tai möykkypuuro niin kuin sitä veljeni kanssa lapsena kutsuttiin ja kunnon ripaus kanelia tekee ihmeitä!

Kastelukannun muodonmuutos

Tänään on ollut niin ihana sunnuntai! Aamulla heräsin siihen, kun kulta tuli kertomaan, että kohta olisi vohveleita ja kahvia, mutta voit vielä hetken nukkua!! <3 Aamupalan jälkeen jatkoin mun eilen aloittamaa kastelukannuprojektia aamupäivän ja puoliltapäivin mentiin syömään hyvin K:n porukoille. Päivällä jatkoin kastelukannua sekä päätin repäistä ja tehdä muutaman muunkin projektin siinä samassa. Joku ihme DIY (do it yourself)- vimma iski tänä viikonloppuna. Niitä olenkin sitten iltapäivän väsäillyt ja ilta luonnollisesti meni kuvatessa tuotoksiani. Äsken lähettelin sähköpostia mun reissun sponsoreille (!!!), joista varmasti kerron teille vielä paljon lisää, kunhan hommat selkenee. Tänään tuli jo yksi aivan ihana paketti postissa! 

En oikein osannut päättää, minkä aikaansaannoksen esittelisin täällä ensin, mutta lopulta sitten päädyin tähän kastelukannuun. Vaikka säätietojen mukaan sellaista ei nyt taas muutamaan päivään tarvitse.. 
Ostin viime kesänä kirpparilta vihreän Brion kannun, joka saattoi ehkä hieman olla lommolla ja ruosteessa, mutta joka muuten oli niin sympaattinen ja luoksekutsuva! Ja hintaakin oli vain kolme euroa. Pakko oli mennä kassan kautta ja kotimatkalla poiketa Kodinterrassa ostamassa vähän maalia. Se ei muuten ole ihan halpaa puuhaa.. 

Sitten menikin vuosi, ennen kuin tämä projekti eteni. Nimittäin eilen tuli pakottava tarve saada tämä kannu nyt valmiiksi, ja niinhän minä maalasin toista kerrosta vielä kymmenen jälkeen illalla. Tänään sitten vielä kerros ja viimeistelyjä, sekä tietysti ihana pöllökoriste, jonka olen leikannut Eurokankaasta aikoja sitten ostamastani servetistä. Aluksi mietin Marimekon Unikkoa, mutta totesin, että nääh, se on jo ehkä vähän nähty. Olen nimittäin ollut joskus Unikon suurkuluttaja. Halusin nyt jotain erilaista ja pöllöissä on vaan jotain niin suloista – leidi pöllöissä varsinkin! Ja minusta lopputulos onkin aika ihastuttava! :)

Vielä asiasta kastelukannuun, tai ehkä juuri toisin päin.. Heh heh!;) Ne, jotka tuntee minut, tietävät, että vatsavaivat ei oo mikään uusi juttu. Nyt kuitenkin on ihan uusi vaiva ollut jo useamman päivän ja sen selvittely jatkuu vielä.. Huomenna kuitenkin näissä merkeissä aloitan gluteenittoman ruokavalion, vaikken todistetusti keliaakikko olekaan. Joidenkin lääkäreiden mukaan se voisi siltä olla kokeilemisen arvoinen keino, joten kahden viikon koeaika alkaa huomenna. Ongelma nyt on se, että olen vannoutunut ruisleivän syöjä ja aamu ei lähde käyntiin ilman kaurapuuroa. Leivän voin kuitenkin hammasta purren jättää pois, mutta mitä mä aamulla syön?? Jos sinulla on joku hyvä gluteeniton ja mieluiten tuhti aamupalavinkki, niin sitä kaipailtaisiin täällä nyt kovasti! 

Tässä varmaan kaikki tänään, nyt nukkumaan ja aamulla virkeänä töihin! 
Reipasta alkuviikkoa kanssatyöläisille ja rentouttavia vapaapäiviä lomalaisille! :)

Pääsiäistunnelmia

Viikko meni Lapissa lomaillessa ja tänään oli paluu etelään. Pääsiäisloma on ollut jälleen kerran loistava! Ainoa, että sää alkoi käydä liian lämpimäksi kun pääsiäinen on näin myöhään tänä vuonna. Hanki pehmeni vähän liiaksi ja moottorikelkka alkoi viikon varrella uppoamaan ja viimeisenä päivänä oli jo vähän vettäkin jäällä. Ehdottomasti viimeinen viikko talviurheiluun. Mutta olenpa kelkkailun lisäksi myös hiihtänyt ja lumikenkäillyt tänä vuonna!

Hassua, että eilen vielä kuvasin toppavaatteissa joutsenia jäällä ja äsken tulin junasta ulos, niin mikroshortsit käveli vastaan. Tänne etelään on tainnut tulla minun poissaollessani kesä. Kuvapostauksia tulossa reissulta myöhemmin, mutta nyt laitoin teidän pääsiäisiltaa piristämään kuvia väsäämästäni pääsiäiskoristeesta.

Laitoin kaksi viikkoa sitten rairuohon kasvamaan kakkutarjottimelle, koska olin päättänyt palauttaa sen äidilleni enkä halunnut viedä sitä tyhjänä. Päätin myös kokeilla, mitä tapahtuu/miltä näyttää jos siemeniä heittää mullan seuraksi neljään tyhjään kanamunaan. Lopulta päätin tehdä kokonaisen pääsiäisasetelma pääsiäiseksi ja sitä varten ostin pienen korin, tipuja sekä pieniä suklaamunia. Ruoho innostui kasvamaan niin kovasti, että se muistutti enemmän pääsiäisviidakkoa kuin ruohikkoa. Jouduimme trimmaamaan sitä kolmesti viimeisen viikon aikana! Ennen munien maalausta ja tipujen ja suklaamunien asettelua asetelma oli aika ankean näköinen. Valkoiset rikkoutuneet kananmunat, joista kasvaa ruohoa, muistutti enemmän tipujen hautausmaata kuin iloista pääsiäisdekoraatiota..  Värit onneksi pelasti tilanteen vaikka munien koristelu tapahtuikin mökiltä löytyneillä yläasteaikaisilta semikuivuneilla tusseilla. Asetelmasta tuli minusta loppujen lopuksi tosi veikeä ja olin itseasiassa aika tyytyväinen siihen. :) Mitä mieltä olette?

Toivottavasti teidän pääsiäinen on ollut aurinkoinen ja rentouttava! Nautitaan vielä huomisesta vapaasta ja syödään paljon pääsiäismunia!

Ps. Pieniä Suuria Seikkailuja on käyty lukemassa jo yli 7000 kertaa! Lukijoita on tullut hurjasti lisää, sillä pelkästään viimeisen kuukauden aikana on ollut jo 2000 katselukertaa. Joten lämpimästi tervetuloa uusille lukijoille ja iso kiitos vanhoille!<3 Minä niin mielelläni ideoin, kuvaan ja kirjoitan kun näin moni käy lukemassa. Jos on jotain erityistä, satunnaista tai ihan mitä vaan, mitä toivoisit tästä blogista löytyvän, niin laitathan rohkeasti ideoita ja ajatuksia tulemaan! :)

Pöytähopean uusi elämä

Penikkahieronta on näköjään kiinnostanut ihmisiä kun postaus on saanut melkein yhtäsuuren suosion kuin multiwaymekko! :) Aamulla kävely oli vielä aika tuskallista, mutta parin tunnin päiväunien jälkeen pystyy jo kävelemään ilman nilkutusta. Pienet mustelmat ovat laajenneet yhdeksi isoksi koko sisäsäären kattavaksi mustelmaksi, mutta eiköhän se siitä..

 

Sitten tämän päivän asiaan. Näin pinterestissä todella ihanan idean ja päätin itsekin toteuttaa sen. Olen kierrellyt kirppareilla etsimässä hopeisia tarjottimia kuppeja ja muuta käyttökelpoista materiaalia aikomuksena tehdä niistä itselleni koru/meikki/hiustarviketeline. Vieläkään en ole kaikkia haluamiani osia löytänyt, sillä suuri hopeatarjotin vielä loistaa poissaolollaan. Mutta koska keräily on ollut jo niin kauan jumissa päätin tehdän sen minkä nyt voin ja täydennän projektiani sopivan alaosan löydyttyä. 

Tässä on kirpputori löytöni:

Ja tässä on salainen aseeni :D eli liimapyssy, jonka Tiimarista kävin ihan tätä varten aikoinaan ostamassa muutamalla eurolla.

Tällainen siitä tuli:

Ja näin päätin sitä käyttää:

Pinterestin malli oli tehty hopea-astioista, mutta esimerkiksi kauniista posliinista tai lasiastioista voisi tulla myös todella kaunis! Tai miksei voisi käyttää kaikkia materiaaleja sekaisin? 

Itse täytin tämän nyt koruilla, mutta kuppeihin voisi laittaa vaikka pinnejä tai hiuspompuloita, meikkisuteja tai mitä ikinä keksiikään. Sitten joskus kun löydän suuren hopeatarjottimen alimmaksi kerrokseksi, sinne laitan jotain samantyylistä kuin ylimmässä nyt on. Ehkä jonkin kauniin sokerikon, missä olisi kansikin. Tai lisää kauniita kuppeja ja kupista voisi laittaa hopealusikan törröttämään johon voisi vaikka ripustaa ponkkareita, korviksia tai jotain. Jonkin vähän saman tyyppisen telineen haluaisin rannerenkaille kuin tuo lasinen joutsen on sormuksille. Sen tarvisi olla jokin pitkulan mallinen koriste-esine ehkä. Tämä on kirpputoreja harrastavalle kiva pieni projekti ja kun omat palaset ovat löytyneet niin niiden paikoilleen laittaminen on maailman nopein asia! Mitä mieltä olette? :)

Hei niin vielä yks juttu, tänään on Earth Hour 2014! Jos et tiedä mistä puhun, niin tässä lyhyt kuvaus:

"On aika näyttää jälleen valomerkki ilmaston puolesta! WWF:n Earth Houria vietetään lauantaina 29. maaliskuuta klo 20.30–21.30. Maailman suurimman ilmastotapahtuman aikana sadat miljoonat ihmiset ja lukuisat organisaatiot eri puolilla maapalloa sammuttavat turhat valot tunnin ajaksi. Tämän symbolisen eleen avulla jokainen voi ilmaista päättäjille huolensa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä. 

Tänä vuonna Suomessa Earth Hourin teemana on arktinen alue, sillä ilmastonmuutos lämmittää arktista aluetta nopeammin kuin mitään muuta aluetta maailmassa. Arktisella alueella ahdingossa ovat lajit, jotka eivät voi elää ilman jäätä ja lunta. Ilmastokriisiin on kuitenkin olemassa ratkaisu: fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla. Katso miten sinä auttaa Arktista ja tule mukaan: www.wwf.fi/earthhour"

Joten sammutetaanhan valot 20.30-21.30 jääkarhujen puolesta! <3 Ihanaa lauantai-iltaa!