Asiasta kukkaruukkuun

Jos on olemassa heräteostoksia, niin tämä oli tällainen heräteprojekti. En käytännössä edes muistanut tämän kukkapurkin olemassa oloa. Kun sain kastelukannun valmiiksi ja huomasin, että kallista maalia jäisi vielä yli, aloin miettimään mitä muuta voisin maalata. Tämä purkki osui silmiini ja huomasin, että sen pinta oli alkanut rapistua. Sen enempää miettimättä aloin repimään vihreää kuorta tyytyväisenä pois. Ei tämä ole varmaan yhtään sen tarpeellisempi kuin hetken mielijohteessa ostetut vaatteet, mutta tulipa tehtyä! Säästin suuret terapiamaksut, nimittäin sen verran tunteella tuli revittyä. Välillä näpräsin kynsin ja välillä raaputin erilaisilla työkaluilla. Voi sitä riemuvoittoa ja tyydytyksen määrää kun lopulta viimeinen osa irtosi yhtenä, suurena palasena!:D 

Kuorinnan jälkeen maalasin ruukun valkoiseksi ja annoin yön kuivua. Ensimmäinen kerros teki jo tehtävänsä ja seuraavaksi piti päättää koriste, vaikka hetken jo mietin ruukun valkoiseksi jättämistä. Lopulta päädyin erään servetin kukkakuvioon, johon olin ihastunut, mutta jolle en ollut keksinyt aiemmin käyttöä.

Tadaa! Tältä se näytti jälkeen päin.

Tämä yksi on kyllä melkoinen linssilude! Se tulee aina istumaan tai makoilemaan sinne, minne kamera osoittaa! 

Käytin vielä lopuksi krakelointiainetta, jonka olisi tarkoitus tehdä pinnasta lohkeilleen näköinen, mutta se ei ole toiminut minulla kauhean hyvin. Tänään kun kävin katsomassa, niin nyt jo erottaa joissain kohdissa halutunlaista pintaa, mutta varmaan vain, jos osaa katsoa. Ei se mitään, tykkään lopputulemasta silti, ja K:kin tuntui tykkäävän!

Kun valitsin kuvion, en hoksannut, että se voisi olla melkoinen rajoitin, kun ruukkuun ostetaan kukkia. Mutta toisaalta käyhän tuohon mikä tahansa tumman punainen sekä ihan vain vihreä kasvi. Tähän hätään ei sellaisia ollut, joten laitoin kuvia varten koristeeksi ainoan kasvin, jonka olen onnistunut pitämään jo monta vuotta elossa, nimittäin huoparuusukimpun! Olen melkoinen viherviikate, sillä tekokukat ovat ainoat, jotka säilyy minun hellässä huomassa. Se on kyllä todella sääli, sillä minusta olisi ihanaa jos kotona olisi kaikkea palmuista orkideoihin. Ehkä kansalaisopistolla järjestetään joku multasormikurssi, jolle mun kaltaiset voisi osallistua? Täytyy muistaa ilmottautua..

Unohdin viimeksi sanoa, että tämän ja edellisen postauksen kastelukannun koristelu on tehty decoupage-tyylillä, eli sellaisella lakalla, jolla kiinnitetään servetin kolmesta kerroksesta ainoastaan se ylin. Kuulin luotettavalta lähteeltä, että myös lantrattu erikeepperi tekee saman, ja kokeilin sitä kertaalleen ja se piti ihan paikkansa. Sekoitussuhteesta en ikävä kyllä osaa sanoa paljoakaan, muuta kuin ettei sitä vettä tarvi ihan kauheasti laittaa. Ne kaksi muuta viikonloppuprojektia oli sitten jo ihan toisenlaisia.

Mitäs muuten tykkäätte mun pikkutuoleista?:) Löysin ne tuossa kunnossa meidän lähellä olevasta kierrätyspisteestä. Joku oli jättänyt ne kierrätys-astian viereen selvästikin niin, että joku voisi ne siitä vielä halutessaan ottaa. Niinpä minä ja Nefe viime kesänä raahattiin kahta pientä valkoista tuolia aamulenkillä ennen kukonlaulua. Onneksi matka ei ollut pitkä. Olin niin onnellinen löydöistäni, sillä viime kesänä minulla oli jokin ihme valkoinenminituoli-vimma ja sitten käytännössä löysinkin ne omalta pihalta! Melkein ainakin..

Kiitos hei vielä ihanista gluteenittomista ohjeista!:) Kokeilen ainakin osaa tämän parin viikon aikana ja jos tämä on pysyvä muutos, niin siinä tapauksessa  menevät ne kaikki testiin. Eilen keitin ison kattilan riisipuuroa, sillä kun ei vielä olla käyty kaupassa, on gluteenittomat aamupalatarvikkeet meidän keittiössä aika vähissä. Pystyin hyvin siis perustelemaan itselleni riisipuuron arkipäivänä keskellä kesää, kun normaalisti lasken sen jälkkäriksi, Rovaniemi-herkuksi tai jouluaamiaiseksi. Ei ihan mennyt mihinkään noihin kategriaan tämä puuro, sillä tein sen rasvattomaan maitoon.. Ja nyt tiedän miksei niin tehdä. :D Mutta riisipuuro on riisipuuro, tai möykkypuuro niin kuin sitä veljeni kanssa lapsena kutsuttiin ja kunnon ripaus kanelia tekee ihmeitä!